Koti Simojoki

Koti Simojoki

Simojoki 600x311Talo on rakennettu v. 1820 ja se on sijainnut Uudenkaupungin perusruutukaavan ulkopuolella, koska sitä ei näy vielä vuoden 1843 asemakaavakartassa. Vanhasta iästä kielii myös se, että rakennuksen kivijalan suunta poikkeaa muiden kadunvarsitalojen viivoitinlinjasta hieman. Uudenkaupungin viimeinen suurpalo ulottui nykyiselle Merimiehenkadulle, joten talo jäi sen tuhojen ulkopuolelle. Talon sisäpihaa on nostettu hautaamalla siihen kivenlohkareita, jotka ovat peräisin Koulukadun katulinjan louhimistyöstä. Jalavisto on Karhu¬korttelin ainoa jakamaton tontti.

Huom! Avoinna sunnuntaina klo 12-18.

Koulukatu 19. 23500 Uusikaupunki

Rakennusvuosi
1820
Asuinpinta-ala
xxxx
Huoneita
xxxx
Materiaali
xxxx
Piha
xxxx
  • Talon Tarina
Talo on rakennettu v. 1820 ja se on sijainnut Uudenkaupungin perusruutukaavan ulkopuolella, koska sitä ei näy vielä vuoden 1843 asemakaavakartassa. Vanhasta iästä kielii myös se, että rakennuksen kivijalan suunta poikkeaa muiden kadunvarsitalojen viivoitinlinjasta hieman. Uudenkaupungin viimeinen suurpalo ulottui nykyiselle Merimiehenkadulle, joten talo jäi sen tuhojen ulkopuolelle. Talon sisäpihaa on nostettu hautaamalla siihen kivenlohkareita, jotka ovat peräisin Koulukadun katulinjan louhimistyöstä. Jalavisto on Karhu¬korttelin ainoa jakamaton tontti. Rakennus on alun perin muodostunut kahdesta hellahuoneasunnosta. Siksi talon keskellä sisällä on kaksinkertainen hirsiseinä. Omistaja asui toisessa päässä ja vuokrasi toista päätä. Vasta Toivo ja Mailis Eskolan aikana rakennus yhdistettiin yhdeksi kahden porstuan talon kokonaisuudeksi. Navetta on peräisin 1800-¬luvulta ja se on rakennettu sepäntekoisin nauloin. Pihalla sijaitseva puinen pyörävaja rakennettu 1930. 1950-¬luvulla talon kaksi hellahuonepäätä yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. ja tiilestä muurattu pihasauna rakennettu 1955. Nykyisten omistajien toimesta on taloon tehty täysremontti 2000-¬2009, jolloin savupiiput saivat peltiverhon (myös sauna), saliin muurattiin uusi kaakeliuuni, toiseen porstuatilaan rakennettiin pesuhuone ja porstuoiden väliin työhuone erkkeri-ikkunalla. Merimies Efraim Wahlberg, Abraham Sandberg, Anna ja Otteliana Björkros, David Davidsson Lindros sekä Gustaf ja Maria Asplund myivät oman osansa David Davidsson Lindrosille. Lindrosin jälkeen talo siirtyi Lindrosin tyttären Agnesin ja tämän miehen Taneli Jalavan haltuun. He myivät talon 1921 puuseppä Juho Saarelle ja tämän vaimolle Lindalle, jotka olivat muuttaneet taloon 1918. 1951 Saaren poika Harald ja tämän Vaimo Elli Saari myivät talon Toivo ja Mailis Eskolalle. 2000 Eskolan perikunta myi talon Anssi ja Marja Simojoelle.

Comments are closed