Koti Siltanen

Koti Siltanen

Siltanen 600x311Talo on historiansa aikana kuulunut neljälle omistajalle. Talon vanhimman osan on rakennuttanut, pian Uudenkaupungin palon jälkeen, perämies Ludwig Wermolin. Tuolloisessa palovakuutusasiakirjassa kerrotaan seuraavaa:
Talo 3 on yksikerroksinen asuintalo, joka kuuluu perämies Ludwig Wermolinille. Talo on rakennettu uusista hirsistä v. 1848 ja sitä ei ole vuorattu eikä maalattu. Talossa on viisi huonetta: eteinen, kolme kamaria ja tupa, yhteensä kolme kaakeliuunia, hella leivinuunilla ja pienempi uuni. Talon pituus on 24 ja leveys 10,5 kyynärää. Katto kaksoislaudoitettu ja välissä on tuohi. Kivijalka 1,5 kyynärää.

Korumyyntiä Jenni Saksa Design.

Liljalaaksonkatu 11A, 23500 Uusikaupunki

Rakennusvuosi
1848
Asuinpinta-ala
xxxx
Huoneita
xxxx
Materiaali
hirsipuu
Piha
xxxx
  • Talon Tarina
Talo on historiansa aikana kuulunut neljälle omistajalle. Talon vanhimman osan on rakennuttanut, pian Uudenkaupungin palon jälkeen, perämies Ludwig Wermolin. Tuolloisessa palovakuutusasiakirjassa kerrotaan seuraavaa: “Talo 3 on yksikerroksinen asuintalo, joka kuuluu perämies Ludwig Wermolinille. Talo on rakennettu uusista hirsistä v. 1848 ja sitä ei ole vuorattu eikä maalattu. Talossa on viisi huonetta: eteinen, kolme kamaria ja tupa, yhteensä kolme kaakeliuunia, hella leivinuunilla ja pienempi uuni. Talon pituus on 24 ja leveys 10,5 kyynärää. Katto kaksoislaudoitettu ja välissä on tuohi. Kivijalka 1,5 kyynärää.” 1865 talo laajennettiin kahden huoneen levyiseksi ja tuolloin talo oli jo siirtynyt suutarimestari Samuel Sjöblomille (1827–1900). Omistajien lisäksi talossa asui myös vuokralaisia, mm. uusikaupunkilaissyntyinen taiteilija Arvid Liljelund ja Sisarensa Miina Liljelund vuosina 1887–1889. Tuohon aikaan talossa oli peräti kuusi kaakeliuunia sekä keittiön uuni, jossa hella ja leivinuuni. Talon katto oli tällöin vaihtunut pärekattoon. 1900-luvun alussa kate oli asfalttihuopaa ja vaihtunut nykyiseen peltikattoon 1920–30-luvulla. Leipuri, kaupunginpalvelija Karl Leino (1873–1953) Kokemäeltä osti talon 1901 ja jatkoi talossa, jo ollutta, leipomotoimintaa. Talon alkuperäinen, suuri uuni oli leipomokäytössä ja myymälää varten puhkaistiin ovi kadunpuoleiseen kamariin. Leipomo toimi talossa vuoteen 1933. Talossa harjoitettiin ilmeisesti myös pyykkäystoimintaa 1900-luvun alkupuolella. Leivinuunin yhteyteen muurattu vesipata antoi hyvät mahdollisuudet saada lämmintä vettä ja leivinuuni mahdollisuuden kuivata vaatteita myös talvisaikaan. Lisäksi talossa oli hirsinen kaivo, joka oli kunnostettu ja on edelleen olemassa. Talo oli Fredrika Leinon kuolinpesän omistuksessa aina 50-luvun alkupuolelta vuoteen 2006 saakka, jolloin talo siirtyi nykyisille omistajilleen. Taloa on peruskorjattu syksystä 2006 lähtien ja pyritty säilyttämään sen alkuperäinen luonne, unohtamatta nykyajan asumismukavuutta. Talossa on uuneja täydentävä kattolämmitys. Talon eristystä on uusittu hengittävyyttä kunnioittaen. 2014 valmistui saunaosasto, jossa on pyritty huomioimaan kosteiden tilojen vanhalle talolle tuottamat kosteus- ja ilmanvaihtotekniset haasteet, sekä sovittamaan se ilmeeltään vanhaan taloon sopivaksi.

Comments are closed