Koti Renholm
Koti Renholm
Renholmin perheen koti on vanha kansakoulu, jossa rakenteet ja huonejako ovat säilyneet lähes alkuperäisenä. Peruskorjausta on tehty pikkuhiljaa vanhoja rakenteita ja pintoja, sekä rakennusperinnettä kunnioittaen. Tämä rakennus on selvinnyt ja elänyt ilman lastulevyjä ja muoveja seinien välissä. Toisessa entisessä luokkahuoneessa on näkyvillä komeat hirret, jotka kylän asukkaat ovat koulua rakennettaessa lahjoittaneet. Pihalla, keittolassa on tehty remonttia 60-luvulla ja värimaailma siellä on hyvin retro.
Kohteen pihalla kahvila ja kirppis. Kohde toimii myös etälipunmyyntipisteenä.
- Historia
- Nykypäivä
- Huomionarvoista
Vahteruksen-Arvassalon koulu on toisena Kalantiin perustettu koulu. Koulun perustivat piiriläiset Vahteruksen Kontulla syyskuun 27, 1897. Kouluhanketta perustettiin ajamaan toimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli Sundholman tilanhoitaja S.J.G Törnström. Joulukuun 19, 1987 Vahteruksen kulmalaiset pitivät uuden kokouksen, jossa koulun toiminta päätettiin aloittaa tulevan tammikuun 27 pnä Vahteruksen Kontulta vuokratussa salihuoneessa. Alueen isännät sitoutuivat maksamaan 20 mk vuodessa, jotta koulun toiminta voi jatkua. Koulu siis toimi aluksi itsenäisenä, kylän isäntien ylläpitämänä ilman yhteiskunnan tukea. Ensimmänen opettaja oli Johanna Törn. 11.7.1898 kuntakokouksessa päätettiin ottaa koulu ”Uudenkirkon kunnan yhteisen hoidon alaiseksi”.
Koulu kehittyi nopeasti ja Sundholman silloinen omistaja, vapaaherratar Fredericue Aminoff lahjoitta Arvassalon alueelta koululle sopivan tontin ja uusi koulutalo vihittiin käyttöön 19.12.1901.
Sundholma alueineen siirtyi osaksi Uudenkaupungin maalaiskuntaa 1924. Koulun ollessa nyt maalaiskunnan omaisuutta, ei sen käytöstä päästy yksimielisyyteen vaan Arvassalon koulupiirin Kalannin puoleisesta osasta muodostui oma Kytämäen piiri. 1934 päästiin kuitenkin sopimukseen, Arvassalon koulu, jonka nimi muutettiin Päivärannan kouluksi jäi maalaikunnan hallintaan ja Kytämäen piirin oppilaat ovat käyneet tätä koulua. Tämä päätös ei kuitenkaan kestänyt pitkään, vaan vuonna 1953 Kalanti erosi Päivärannan koulusta pyytääkseen taas oppilailleen lupaa käydät ko. Koulua vuonna 1957. 1920-luvulta löytyy tietoa koulun laajentamisuunnitelmista. Piirustuksesta selviää, ett tarkoitus on ollut rakentaa koululle toinen kerros ja näin erottaa ala- ja yläkoulu toisistaan. Tarina ei kuitenkaan kerro, miksi muutos on jäänyt tekemättä. Vahteruksen-Arvassalon-Päivärannan koulun ensimmäisenä ja pitkäaikaisena opettajana toimi Elli Oivasalo (Örnebrg). Varsin pitkän ajan koulussa toimi myös Lempi Peltonen.
Kun Haapaniemen koulu perustettiin vähenivät Päivärannan koulun oppilaat niin, että vuonna 1969 sen toiminta lopetettiin.
Koulun toiminnan lopettamisen jälkeen se oli tyhjillään kymmenen vuotta ja vasta 1979 sen ostivat tarjouskilpailun perusteella uudet omistajat. Seuraava omistajan vaihdos oli vuonna 2006, jolloin koulu siirtyi Renholmin perheelle. 70- ja 80 luvulla koululla oli aloitettu hitaasti kunnostustyöt ja mm. kaikki hirrenvälit oli eristetty pellavanauhalla ja sisäikkunat vaihdettu lämpölaseihin. Muuten koulun tilat olivat hirsiseinällä ja sähkö- ja vesijohtotyöt olivat kesken. Ensimmäisiä suuria töitä oli kaupungin vesijohtoon liittyminen ja maalämpö järjestelmän asentaminen. Tänä päivänä talo lämpeää maalämmön lisäksi pönttöuuneilla, joita talossa on yhteensä 7. Niistä käytössä on pääasiassa 3 uunia. Nyt koulurakennuksessa on kunnostamatta toinen luokkahuone, josta näkyvillä siis hirret, sekä alkuperäinen lattia. Taloon kuuluu myös koulun Keittola. Rakennus toimi koulunaikana myös keittäjän ja toisen opettajan asumuksena. Myöhemmin talossa ilmeisesti on asunut vuokralaisia, jotka ovat remontoineet talon nykyiseen kuosiinsa.
Keittolan kirppis ja kesäkahvila auki. Myynnissä kaikkea vaatteista rakennustarvikkeisiin ja vanhoihin huonekaluihin. Kodin remontti on edennyt ja aurinkosali on valmistunut.
Renholmin perheen koti on vanha kansakoulu, jossa rakenteet ja huonejako ovat säilyneet lähes alkuperäisenä. Peruskorjausta on tehty pikkuhiljaa vanhoja rakenteita ja pintoja, sekä rakennusperinnettä kunnioittaen. Tämä rakennus on selvinnyt ja elänyt ilman lastulevyjä ja muoveja seinien välissä. Toisessa entisessä luokkahuoneessa on näkyvillä komeat hirret, jotka kylän asukkaat ovat koulua rakennettaessa lahjoittaneet. Pihalla, keittolassa on tehty remonttia 60-luvulla ja värimaailma siellä on hyvin retro.